”Illaksi kotiin” -ryhmärakentamissuunnitelma

On aika kaivaa eetteristä Harrin alkuperäinen suunnitelma Illaksi kotiin -ryhmärakentamisprojektistamme. Mitä pyöri tuolloin Hatsan mielessä? Rakennusprojektin matkalle on mahtunut monia käänteitä tähänkin mennessä, mutta nyt vauhti on kiihtynyt ja raksalla todella tapahtuu. Perustojen tekeminen alkoi kuitenkin Kuusistossa kirjatussa tekstissä vuonna 2016. Lue puheenjohtajamme Harrin silloiset mietteet alta.

"Ajankohtaisimmat haasteet ikäihmisten asumisessa liittyvät tällä hetkellä laitosrakenteen purkamiseen ja kotona asumisen mahdollistamiseen. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) korostetaan ikäihmisten kotona asumisen ensisijaisuutta tulevaisuudessa. Nykyisten asuntojen laatu ei tue hyvän elämänlaadun ylläpitoa, eivätkä tilat useinkaan sovellu nykyisille asukkaille. Ikäihmiset tulevat kuitenkin jatkossa asumaan omissa kodeissaan nykyistäkin pidempään.

Asumistarpeiden muuttumiseen kiinnitetään vasta huomiota ikääntymisen tai sairastumisen myötä. Asunto voi rajoittaa liikkumista, apuvälineiden käyttö voi olla rajallista tai ulkoileminen on liikuntarajoitteiden takia mahdotonta. Ratkaisuna on joko muutto uuteen asuntoon tai asunnon muutostyö.

Ryhmärakennushankkeemme kantava perusajatus on huomioida iän mukana tuomien haasteiden ennakointi asumisessa. Hankkeemme, lentoyhtiö Finnairilta lainattu iskulause, ”illaksi kotiin” kuvaa hyvin tätä ajatustamme. Haluamme rakennuttaa keski-iässä, lasten ”lennettyä” jo kotoa, asunnon joka pysyy kotina loppuun asti. Suunnitelmassa luonnollisesti huomioidaan esteettömyys, tilojen muutettavuus ja apuvälineiden käytön mahdollisuus. Painopisteenä on huomioida myös mahdollinen muistisairaus ja tällöin korostuu perheen merkitys.

Asunnon suunnitteluvaiheessa mahdollinen muistisairaus ennakoidaan yksinkertaisilla, avarilla ja helposti hahmoteltavilla tilaratkaisulla. Asunnon ”älyratkaisuja” suunniteltaessa tuleva tekniikka tehdään helposti hallittavaksi ja turvallisuutta korostavaksi. Muistisairauden mahdollisuus on huomioitu koko arkkitehtuurissa, esimerkiksi ikkunan alareunan sijoittaminen riittävän matalalle mahdollistaa vuodenaikojen vaihtelun seuraamisen, vaikka joutuisi oleskelemaan paljon vuoteessa.

Ihmisen ikääntyessä ja liikkumisen vaikeutuessa asumisratkaisussa pohditaan usein makuuhuoneen kokoa ja soveltuvuutta niin hoitotapahtumiin kuin apuvälineille. Riskinä on ihmisen eristäytyminen ja eristäminen makuuhuoneeseen, pahimmillaan se johtaa yksinäisyyteen ja raihnaisuuden lisääntymiseen. Meille kaikille on tärkeää voida tuntea, että itsellä on jotain annettavaa ympärillä oleville ihmisille. Rakennussuunnittelumme kärki-idea on avara olohuone ja iso avokeittiö. Kodissa elämä keskittyy juuri näihin tiloihin, ei makuuhuoneeseen. Niin ikäihmisen kuin liikuntarajoitteisenkin ihmisen paikka on siellä missä perheen jäsenet viettävät aikaa ja tutut kohtaavat.

Lasten muuttaessa pois kotoa hakeudutaan usein pienempään asuntoon, ei tarvita enää tilaa. Lapset perustavat omat perheensä ja lopulta alkuperäinen perhe on suurempi kuin koskaan, eikä tilaa yhteisille hetkille enää löydy. Tämä voi johtaa tapaamisten vaikeutumiseen ja kohtaamisten harventumiseen. Riittävät oleskelu- ja keittiötilat tuo sukupolvet jälleen yhteen. Tilaratkaisulla huomioidaan suomalaisessa asumiskulttuurissa vieraampi käsite perhekeskeisyys ja sukupolvet ylittävä yhteisöllisyys. Tutun sosiaalisen verkoston ylläpitäminen on parasta muistisairauden ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta, oireiden vaikeutumisen hidastamista.

Arjen hyvinvoinnin kannalta asumisen sosiaalinen puoli ja viihtyvyys korostuvat työvuosien jälkeen. Tähän on kiinnitetty niin ikään huomiota suunnitelmassamme. Ryhmärakentaminen itsessään on jo alusta alkaen yhteisöllistä, mutta pienrivitalo yhdistää naapuruston jakamaan arkea ja tekemään jatkossakin asioita yhdessä. Yhteinen pihasauna on suomalaisen yhteisökulttuurin peruspilari. Suljettu atriumpiha mahdollistaa kuitenkin oman rauhan ja tarjoaa intiimin yksityisyyden.

Ryhmärakentamissuunnitelmamme istuu täydellisesti ympäristöministeriön ”Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelman vuosille 2016–2017”. Tämän Ohjelman ennakointiin ja varautumiseen liittyvissä toimenpiteissä kohderyhmänä ovat nuoremmat (+ 55 vuotta) väestöryhmät. Rakennushankkeemme on tiettävästi ainutlaatuinen maassamme, tämä tulee saamaan sen myötä niin positiivista julkisuutta kuin toivottavasti myös innostamaan muita.

Rakennuksen elinkaari suunnitellussa on myös symboliikka. Siinä on huomioitu tämän hetken ympäristövaikutukset ja – vaatimukset sekä tulevaisuuteen tähtäävä ekologinen ajattelu niin materiaaliratkaisuissa kuin energiasuunnitteluissa. Elinkaareksi tarjotaan sataa vuotta, tämä toisi kaksi sukupolvea ”illaksi kotiin”.

Kuusistossa 15.5.2016.

Harri Arikka