Omaehtoinen ja aktiivinen ikääntymisen suunnittelu - keski-iässä jo ajankohtaista?

Rakennuksen esteettömyyden suunnittelu tuntuu kieltämättä varhaiselta nykyisessä elämänvaiheessamme. Maanantai-meetingeissämme pyörivät kysymykset, jotka liittyvät sähköpyörätuolien painoon, oviaukkojen leveyteen ja kynnyksettömyyteen, puutarhakäytävien tasaisuuteen ja digitaalisiin senioriratkaisuihin saavat välillä ainakin omat kulmakarvani hieman kohoamaan. Illaksi kotiin -ryhmärakentamishankkeemme tähtää kuitenkin nimenomaan rakennuksen varhaiseen suunnitteluun siten, että se toimisi ilman suurempia muutostarpeita pitkään.

Esteettömyyden huomioiminen on helpointa tehdä jo rakennuksen rakentamisvaiheessa. Vanhuustyön keskusliiton sivuilla voi käydä täyttämässä ”Asumisen pikatestin”, jonka tarkoituksena on arvioida, miten nykyinen asumisratkaisusi vastaa mahdollisia seniorivaiheesi tarpeita. Testissä nostetaan esille esteettömyyden ja arjen toimivuuden suhteen olennaisimpia seikkoja. Se auttaa ymmärtämään, mitä kaikkea kannattaa miettiä vanhuuden varalle.

- Ovatko sisäänkäynti ja lähialue esteettömiä?

- Mahtuuko ja pystyykö asunnossa liikkumaan myös pyörätuolilla tai rollaattorilla?

- Jos asuu kerrostalossa, onko siinä hissi?

- Ovatko kaupat, terveyskeskus, apteekki ja muut tarvitut palvelut lähellä?

- Voiko asuja käyttää helposti julkisia liikennevälineitä?

- Ovatko ystävät ja sukulaiset saavutettavissa?

- Ovatko asumiskustannukset ja asunnon koko sopivat?

- Pystyykö asuja huolehtimaan asunnostansa?

- Onko talossa tehty jo isot remontit tai onko asunto uusi?

Edellä olevan testin jälkeen voi pohtia ratkaisuja yksityiskohtaisemmin.

Kävimme haastattelemassa Lounais-Suomen Avustajakeskuksen pitkäaikaista työntekijää, Tarja Vasamaa, aiheeseen liittyen. Vasama on työskennellyt Avustajakeskuksessa jo 19 vuotta ja vaikka hän ei kertomansa mukaan ole käynyt esteettömyyskoulutusta, hänellä on vankka käytännön kokemus esteettömyyteen liittyvien kysymysten saralla.

Kysyimme Vasamalta, mitä esteettömyydellä tarkoitetaan.

”Esteettömyys on laaja käsite”, Vasama vastaa. ”Sillä tarkoitetaan kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Esteettömyys liittyy palveluihin, välineisiin, tiedon ymmärrettävyyteen ja mahdollisuuteen osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Se liittyy näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen ja ymmärtämiseen. Esteettömyys koskee meitä kaikkia.”

Ryhmärakentamisen näkökulmasta esteettömyys koskee erityisesti sujuvan arjen mahdollistavaa elinympäristöä. ”Esteettömästi rakennettu ympäristö luo edellytykset toimia elämäntilanteen muuttuessa, asukkaiden vanhetessa tai liikkuessa erilaisia apuvälineitä käyttäen”, Vasama jatkaa.

Turunkin alueella toimii esteettömyyskoordinaattori, johon voi olla tarvittaessa yhteydessä erilaisten kysymysten suhteen.

Rakentamisvaiheen aikana hyvin suunniteltua esteettömyyden toteuttamista Tarja Vasama piti erinomaisena ajatuksena. Rakennuttajat ottavat hänen mukaansa edelleen liian vähän huomioon toimivien tilaratkaisujen merkitystä. Erityisesti Vasama muistutti, että lattian tulisi olla yhtenevä tila ilman kynnyksiä.

”Riittävät kulkuväylät, esteettömät pysäköintipaikat ja helppo pääsy ulkotiloihin tekevät kodin ympäristöstä mukavan ja käyttäjäystävällisen”, muistuttaa Vasama. ”Pihalle pääsyn tulisi olla mahdollista myös esimerkiksi painavalla sähköpyörätuolilla. Sitä ei voi nostaa ja toisaalta rakenteiden pitää kestää sen paino. ”

Ulko-oven sähköistys helpottaa itsenäistä selviytymistä. Sähköistys on helppoa tehdä rakennusvaiheessa. Ovien suhteen kannattaa myös muistaa, että niiden aukeaminen on usein ongelma. Vasama suositteleekin seinän sisään asennettavia liukuovia sisätilaratkaisuihin. Hyvä valaistus on myös avainasemassa esteettömyyden kannalta.

Puutarhassa pitää olla paikka, johon pääsee istuskelemaan esteettömästi. ”Paras ratkaisu olisi laattapolut, jotka eivät upota”, Vasama lisää.

Kuvassa Lounais-Suomen Avustajakeskuksen pitkäaikainen työntekijä Tarja Vasama