Raudoitus- ja valuvaihe – Concrete and Steel

Rakennusmestarimme esitteli Kaitsun kanssa jo ensimmäisessä palaverissa maaliskuussa -24 posket hehkuen ”Lego-palikoita”, jotka toimisivat rivitalomme rakenteiden perusyksikköinä. Opin heti, että nämä EPS-harkot valittiin hyvän eristeominaisuutensa, helpon käsiteltävyytensä ja nopean rakentamisen vuoksi talomme ytimeksi. Olen aina pitänyt ZZ-Topin Concrete and Steel” -biisistä, mutta nyt se sai vielä uuden merkityksensä.

Rakennuksen perusrakenteen kestävyyden perustana ovat raudoitus ja valaminen. Raudoituksessa käytetään raudoitusteräksiä, jotka asennetaan betonin sisään vahvistamaan rakenteita. Koska betoni itsessään on erittäin luja puristuksessa mutta heikko vetolujuudeltaan, raudoituksella varmistetaan, että rakenne kestää myös vetovoimia, joita siihen kohdistuu. Raudoituksen tarkoituksena onkin varmistaa, että betoni kestää rakennuksen käyttöön liittyvät kuormitukset, kuten rakennuksen oman painon, käyttökuormat ja mahdolliset luonnon aiheuttamat haasteet. Suomessa ei ole juuri vielä ollut hurrikaaneja, mutta routa muodostaa omat haasteensa. Hyvin suunniteltu raudoitus jakaa kuormituksen tasaisesti ja minimoi halkeamien riskin betonissa. Raudoitusprosessin vaiheet ovat suunnittelu, raudoitusmateriaalin valinta, asennus ja tarkistamisvaihe ennen betonivaluuta.

Valuvaiheessa betoni kaadetaan raudoituksen päälle tai ympärille muottiin, jotta siitä muodostuu kiinteä rakenne. Valuvaihe on kriittinen, koska betonin laatu ja sen valaminen vaikuttavat suoraan rakenteen kestävyyteen ja lopputulokseen. Betonin valamisessa tärkeintä on varmistaa, että betoni jakautuu tasaisesti ja täyttää kaikki muotin osat. Tämä estää ilmakuplien syntymisen ja varmistaa, että betoni tarttuu hyvin raudoitteisiin, mikä parantaa rakenteen vetolujuutta ja kestävyyttä.

Ennen valua tarkistetaan muotit ja raudoitteet. Muottien tulee olla tukevat ja oikein asetetut, jotta ne kestävät betonin painon. Raudoitus tarkistetaan vielä kerran ennen valua. Betoni sekoitetaan joko työmaalla tai tilataan valmiina betonitehtaalta. Meille se tuli betoniautolla. Betonin koostumuksen tulee olla tarkasti määritelty, jotta se vastaa rakenteen vaatimuksia. Tyypillisiä sekoitukseen vaikuttavia tekijöitä ovat betonin lujuusluokka ja valettavan kohteen lämpötila- ja sääolosuhteet.

Betoni kaadetaan muottiin, ja sen jakautumista edistetään usein täristimillä, jotka poistavat ilmakuplia ja varmistavat, että betoni täyttää jokaisen kolon.

Valun jälkeen betonin pintaa voidaan viimeistellä tasaiseksi tai halutunlaiseksi riippuen käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi lattioihin halutaan usein sileä pinta, kun taas ulkotiloissa voidaan tarvita karheampaa pintaa liukkauden estämiseksi. Betoni tarvitsee aikaa kovettuakseen ja saavuttaakseen täyden lujuutensa. Yleensä betonin annetaan kovettua useamman viikon. Kovettumisvaiheessa betonia pidetään kosteana esimerkiksi peittämällä se muovilla tai kastelemalla, jotta estetään liian nopea kuivuminen ja halkeilut.

Illaksi kotiin -rivarissa käytetään EPS-harkkoja (Expanded Polystyrene Blocks), jotka ovat nousseet suosituksi vaihtoehdoksi perinteisten muottien ja harkkojen rinnalle. EPS-harkot ovat kevyitä, eristäviä ”Lego-palikoita”, jotka tarjoavat useita etuja sekä raudoitus- että valuvaiheessa. Illaksi kotiin -rakentamisessa EPS-harkot on valittu erityisesti energiatehokkaana materiaalina. EPS-harkkojen hyötyjä ovat erityisesti erinomainen eristyskyky, kevyt ja helppo käsiteltävyys, helppo yhdistettävyys raudoitukseen sekä nopea rakentaminen.

Työvaiheissa ensin harkot asetellaan perustusten päälle tarkasti suunnitelman mukaisesti. Niitä voi helposti leikata ja sovittaa tarpeen mukaan. Tämän jälkeen asetetaan raudoitus harkkojen sisään. EPS-harkkojen rakenteet tukevat raudoitteiden paikallaan pysymistä valun aikana. Sitten päästään valuhommiin. Betoni kaadetaan EPS-harkkojen sisään. Harkot toimivat muottina valun aikana, ja niiden muotoilu estää betonin valumisen ulos. Lopuksi siloitellaan kakun pinta. Kun betoni on valettu ja kovettunut, harkot jäävät paikalleen ja toimivat rakennuksen eristeenä. Rakennuksen ulkopinta voidaan viimeistellä halutulla tavalla, esimerkiksi rappaamalla tai laatoittamalla.